Ilmakillan kokous 10.2.2026

Teksti ja kuvat: Juha Ritari

Karjalan Ilmailumuseon puuhamies Kimmo Marttinen kertoi vapaaehtoisen hylkyryhmän harjoittamasta lentokonehylkyjen etsintä- ja dokumentointitoiminnasta.

Viime sotien jäjiltä lentokoneiden hylkyjä on löydetty runsaasti ympäri maata aina näihin päiviin saakka. Vaikeimmat kohteet vesistöissä ja suoalueilla saivat kuitenkin pitkään levätä rauhassa. Mutta kun aikaa kului, alkoi ilmailuhistoriasta innostuneita harrasteporukoita kiinnostamaan pudonneet, mutta vielä tarkasti paikantamatta jääneet hylyt, siis näkymättömissä olevat.

Toiset perehtyivät arkistoihin ja toiset ryhtyivät käytännön etsintöihin. Teknisin apuvälinein haettiin pimentoihin jääneitä koneraatoja periaatteella kaikki pengotaan oli kohteet kuivalla maalla, umpimärässä suossa tai vesialueiden pohjassa. Välineinä käytettiin tarpeen mukaan muun muassa GPS:iä, metallinetsimiä, monenlaisia lapioita, kaivinkoneita ja sukellusvarusteita. Yrittämättä ei ole jätetty yhtään vihjettä.

Alustavan paikantamisen jälkeen jatketaan maanomistajan ja sotamuseon lupaan osien esiin kaivamiseen tai vedestä nostamiseen. Asiaan todella perehtyneiltä hylkyhemmoiltakin alkaa nykyisin kohteet käydä olemattomiin Suomen tultua jokseenkin kolutuksi näiltä osin muutamia merikohteita lukuunottamatta.

Karjalan Ilmailumuseon toimijat ovat Kaakkois-Suomessa kaivaneet esiin useita työläitäkin kohteita. Näistä löydöistä osa on päätynyt puhdistusurakan jälkeen esille museoon Lappeenrannan lentokentän laidalle.

Kuvassa vasemmalta Kimmo Marttinen ja ilmakillan Jani Kortesluoma. Esitelmäkuvassa Marttinen kavereineen on useiden päivien raskaan mutakaivamisen jälkeen nostanut suosta SB-pommikoneen toisen päälaskutelineen usean metrin syvyydestä.