Utin taistelu
Ruotsin ja Venäjän välisissä sodissa 1700-luvun alkupuolella Ruotsi oli menettänyt aikaisemman suuralta-asemansa. Turun rauhassa 1743 valtakuntien rajalinjaksi tuli Kymijoki, jolloin koko Valkealan pitäjä, siis myös Kouvolan kylä ja tuleva Kouvolan kaupungin alue jäivät Venäjän keisarikuntaan kuuluviksi. Ruotsin suurvalta-aseman ja menettyjen alueiden palauttamiseksi kuningas Kustaa III aloitti 1788 sodan serkkunsa keisarinna Katariina II:n hallitsemaa Venäjää vastaan.
Kustaan sodan (1788-1790) toisena sotavuotena suorittivat Ruotsin sotajoukot 26.6.1789 kuninkaan itsensä johtamina hyökkäyksen Kymijoen yli Värälästä Mäki-Kouvolaan, josta puolustusasemissa olleet venäläiset joukot lyötiin lyhyen, mutta kiivaan taistelun jälkeen.
Saatuaan sotakalustonsa tykkeineen Kymen ylitystä varten rakentamaansa hirsisiltaa myöten Mäki-Kouvolaan, Ruotsin sotajoukot etenivät jo keskiajalta peräisin ollutta Hämeen ja Viipurin linnojen välistä Ylistä Viipurintietä (nykeistä Utinkatu-Karjalankatu linjaa) kohti Utin kankaita.
Kaksi päivää ylimenon ja Mäki-Kouvolan taistelun jälkeen ruotsalaissuomalaiset joukot löivät 28.6.1789 venäläiset joukot pohjoismaiden sotahistoriaan jääneessä Utin taistelussa, joka alkoi Tykkimäestä.
"Kuningas Kustaa III saapui kesäkuun alussa Suomeen johtaakseen sotatoimia. Päämaja sijoitettiin Liikkalaan. Hänen käyttöönsä tulivat kenraaliluutnanttien Sigerothin ja von Platenin johtamat joukot. Kymijoen ylityksen jälkeen ruotsalaissuomalaiset joukot ryhmittyivät taisteluasemiin Lappeenrannan tien varteen Valkealan Tykkimäen luo. Kustaa III johti itse Ruotsin 2 500 miehen ja 16 tykin armeijaosastoa, jota vastassa oli venäläisillä 3 500 jalkamiestä, 700 kasakkaa ja 6 tykkiä. Kiivaan taistelun jälkeen venäläiset joukot joutuivat epäjärjestykseen ja lähtivät pakoon. Venäläiset menettivät 700 miestä kaatuneina, paljon haavoittuneina sekä vankeina.
Ruotsalaissuomalaiset joukot kokoontuivat taistelun jälkeen nykyisen Utin muistomerkin tienoille, josta vetäytyivät voittajina takaisin Kymijoen rannalle."
Edellisen kuvan piirros, jossa itä on ylhäällä, osoittaa Ruotsin joukkojen ryhmityksen taistelun eri vaiheissa. Taistelu käytiin Salpausselkää pitkin kulkevan tien (Ylinen Viipurintie) maastossa, alkaen Tykkimäen itärinteestä: B-kirjaimen kohdalla olivat kenraaliluutnantti von Platenin komentamat reserviosastot ja A-kirjaimen kohdalla eversti Paulin komennossa olleet etujoukot. Karttaan on merkitty mm. Jyräänkoski sekä "Uddis by", nykyinen Ranta-Utti Haukkajärven rannalla. - Kartassa on maastollisia virheellisyyksiä. (Kartta: Kansallisarkisto)
