Esitelmäilta pidettiin 9.9.2025 kiltatalolla

Ville Jalovaara - Helsinki 1944 taistelu pääkaupungista

Teksti ja kuvat: Jani Kortesluoma

Historiantutkija, dosentti ja tietokirjailija Ville Jalovaara kävi Utin Ilmakillan tiistain 9.9.2025 esitelmäillassa kertomassa yhdestä Suomen kohtalonhetkistä – Helsingin helmikuun 1944 suurpommituksista kirjansa Helsinki 1944 – Taistelu pääkaupungista pohjalta. Täysi tupa sai nauttia erinomaisesta kerronnasta, joka kirvoitti myös jonkin verran keskustelua ja kysymyksiä.

Jalovaara johdatti kuulijat aiheeseen taustoittamalla sitä sotatilannetta, johon Neuvostoliiton Suomeen kohdistama pommituskampanja liittyi. Helsinki ei suinkaan ollut ainoa pommitettu kaupunki vaan mm. Kotka, Turku ja Oulu saivat osansa Stalinin yrityksestä tyrmätä Suomi irti Saksan rinnalta. Jos tuo isku olisi onnistunut, olisi maamme historia ollut hyvin erilainen.

Miksi isku sitten jäi lopulta tuhoiltaan aika vaatimattomaksi? Jalovaara muistutti, että aikalaisista ei varmasti tuntunut pommitusöiden jälkeen siltä, että tässä saavutettiin juuri torjuntavoitto eikä Helsingille käynyt kuten vaikka Hampurille, Dresdenille tai Tallinnalle. Pommitukset olivat järkytys ja ajatus onnistuneesta torjunnasta sai alaa vasta paljon myöhemmin.

Jalovaaran mukaan Helsingin säästyminen laajemmilta tuhoilta oli yhdistelmä melko vahvaa ilmapuolustusta ja ennen kaikkea neuvostoilmavoimien kyvyttömyyttä. Vuonna 1942 perustetuilta Neuvostoliiton Kaukotoimintailmavoimilta puuttui niin kalustoa kuin osaamista yöllisen suurpommituksen toteuttamiseen. Kykyä samanlaiseen kaupunkien sorakasoiksi muuttamiseen, mitä Yhdysvaltojen ja Englannin ilmavoimat tekivät Saksassa, ei Neuvostoliitolla ollut. Suomen onneksi.

Esitelmässä käsiteltiin myös Vuosaareen puutavarasta kasattua valekaupunkia, joka olisi sytytetty palamaan ennen viimeistä kolmesta pommituksesta hämäämään neuvostolentäjiä kaupungin todellisesta sijainnista. Jalovaara kertoi, että aikalaislähteiden perusteella tällaisia kokkoja ei ollut tai niitä ei ainakaan sytytetty. Legenda tällaisesta hämäyksestä on syntynyt vasta vuosikymmeniä sodan jälkeen ja jäänyt elämään omaa elämäänsä.