Lokakuun esitelmäilta pidettiin 7.10.2025

Teksti ja kuvat Juha Ritari

FM, väitöskirjatutkija Helena Pirttisaari-Sundström - Lento-osasto Kuhlmeyn toiminta Suomessa Immolasta käsin kesällä 1944

Lokakuun esitelmäaihe saksalaisen Lento-osasto Kuhlmeyn vaiheet jatkosodan ratkaisuhetkillä luonnollisestikin kiinnostaa alueellamme olihan osaston tukikohtina Immolan, Lappeenrannan ja Utin lentokentät.

FM, väitöskirjatutkija Helena Pirttisaari-Sundström oli suunnitellut esitelmätuntiin tiukan kokonaispaketin osaston vaiheista, jossa hän vankalla tieto- ja esitelmöitsijäpohjallaan onnistui hienosti.

Esitelmän aiheotsikointi selviää alempana olevasta kokousinfosta. Mielenkiintoisesti esitetty oli myös sota-asioiden muistelukulttuurin suuret erot saksalaisten ja suomalaisten välillä. Niin osaston johtajana toimineen everstiluutnantti Kurt Kuhlmeyn vuoden 1990 kuin osaston Focke-Wulf 190-lentäjä Heribert Kollerinkin vuoden 2010 vierailut Utissa ja Immolassa osoittivat heille, kuinka paljon Suomessa heidän merkittävää toimintaansa Suomessa arvostetaan. Muistomerkeissäkin se näkyy.

Immolaan on pystytetty osaston muistomerkki ja Kouvolan Jokelassa Stuka-lentäjien muistokivi. Wehrmachtin Luftwaffen toiminta kiellettiin maailmansodan jälkeen, mutta Bundeswehrin Ilmavoimat (Luftwaffe) perustettiin uudelleen 1956 Länsi-Saksaan, jota myös Kurt Kuhlmey oli rakentamassa yleten kenraalimajuriksi.

Esitelmän aiheen taustaa:

Suomalaisten pääasema murtui Kannaksella Valkeasaaren lohkolla 10.6.1944 puna-armeijan aloitettua massiivisen suurhyökkäyksensä itärintamalla. Tilanne oli kriittinen, Suomen kohtalonhetket olivat käsillä. Marsalkka Mannerheim pyysi Hitleriltä 12.6. Saksan ilmavoimien tukea sekä jäädytettyjen asetoimitusten jatkamista. Hitler teki samana päivänä myöntävän päätöksen, ja saksalainen lento-osasto Kuhlmey saapui Immolaan neljä päivää myöhemmin, jolloin koko kenttä luovutettiin sen käyttöön. Sieltä käsin se operoi Kannaksen torjuntataisteluissa osallistuen merkittävällä panoksella Talin-Ihantalan ja Äyräpään-Vuosalmen suurtaisteluihin.

FM, väitöskirjatutkija Helena Pirttisaari-Sundströmin esitelmä käsittelee Lento-osasto Kuhlmeyn toimintaa Immolasta käsin kesällä 1944, osaston kokoonpanoa, operatiivista toimintaa ja merkitystä. Millainen mies komentaja evl Kurt Kuhlmey oli? Entä miten Immolaa pommitettiin 2.7.1944 ja halvaantuiko lento-osasto?

Pirttisaari-Sundström valmistelee Helsingin yliopistossa prof. Henrik Meinanderin ohjauksessa väitöskirjaa sodan ajan rajajoukoista nimellä "Rajamies kuvassa. Sotilaan omakuvan visuaalinen representaatio rajajääkäreiden jatkosodan (1941–1944) ajan valokuvissa." Kesästä 2023 alkaen hän on vetänyt sotahistoriaan painottuvia Immolan historiakävelykierroksia.